6.Luento
Tere.
Tällä kertaa käsittelimme luennolla organisaatioiden johtamista ja byrokratia johtamista, joista minulla eikä ryhmäläisillämmekään ei ole liiaksi kokemusta. Minulla oli ennen luentoa jonkinlainen käsitys byrokratian johtamisesta, kun hieman perehdyin kirjan materiaaleihin, eikä käsitykseni lukemisten jälkeen muuttunut, koin aiheen vieläkin kankeana johtamis- ja organisaatiotyylinä. Valitettavasti luennon jälkeen ei mielipiteeni ollut muuttunut, vaikkakin ymmärrän miksi varsikin isommat organisaatiot ovat hyvin byrokraattisia.
Luennolla selvisi, että suurin osa nykyisistä organisaatio opeista pohjautuu Yhdysvaltoihin, mikä ei mielestäni ole yllätys, sillä moderni kapitalistinen malli on kerennyt kehittyä siellä pisimpään. Itselleni uusi asia oli McDonaldisoituminen, mikä tarkoittaa vain tavoitesuuntautumisen leviämistä kaikille elämän osa-alueille. Tämä ajatus on mielestäni hieman jopa pelottava, sillä siinä mietitään vain tavoitteita ja unohdetaan kaikki muu ihmeellinen matkalta. En myöskään jaksa uskoa, että tallainen ajattelutapa on kestävää, sillä mikään ei voi kasvaa ikuisesti eikä kaikkea voi kontrolloida. Otetaan käsittelyyn luennolla esitetty pohdintatehtävä. Olen huomannut varsikin pikaruokapaikoissa juuri selviä merkkejä McDonaldisoitumisesta: kaikilla työntekijöillä on kapea ja yksinkertainen työtehtävä: joku ottaa asiakkaan tilauksen, yksi paistaa pihvejä, toinen tekee kasaa hampurilaisia ja joku vielä pakkaa tilauksen yhteen. Tallainen työn jako tulee vastaan varsinkin isommissa ja kiireisemmissä paikoissa kuten Helsingin keskusrautatien BurgerKingillä, koska siellä kilpailussa pärjääminen vaatii äärimmäisyyksiin viedyn tehokkuuden tavoittelun. Mutta pienemmillä paikkakunnilla, missä ei kilpailua ole sillä tasolla kuin Helsingin keskustassa, tehokkuus ei ole ykkösprioriteetti ja työtehtävät ovat hieman vapaammat. Esimerkiksi lastentarhaa ei voida McDonaldisoida, sillä se ei ota huomioon yksilön eroja, jotka ovat juuri lastentarhassa yksi tärkeimmistä osa-alueista.
Täysin uutena asiana minulle tuli tällä luentokerralla kontingenssiteoria, josta en ollut ikinä kuullutkaan, eivätkä muut ryhmäläisemme olleet asiasta kovinkaan perillä. Kontingenssiteoria on ajatus joka perustuu siihen, että organisaatiolla ei ole yhtä suoraa tapaa johtaa, vaan organisaation johtaminen ja olemus muovautuu siihen vaikuttavista asioista, kuten markkinatilanne, organisaation koko ja fyysinen sijainti. Kontingenssiteoriassa on kolme avainolettamusta: ympäristö, teknologia ja koko.
Byrokraattinen johtamisen malli on erittäin hiearkinen ja muuttaa ihmiset yksilöistä persoonattomiksi koneiston rattaiksi. Johtaminen on tällöin helpompaa, kun ei tarvitse ylläpitää esimies-alainen suhdetta sen enempää kuin on aivan absoluuttinen pakko. Mielestäni byrokratia toimii paremmin teoriassa, kuin käytännössä. Koska vaikka esim. Weberin mallissa esitetään että: ”Valta kuuluu toimistoon eikä ole johtajan funktio”, mutta oikeassa elämässä ihminen korruptoituu helposti vallasta ja byrokraattisimmissakin organisaatioissa johtajat toimivat helposti kuin diktaattorit sillä hierarkkisesti alempi arvoiset eivät uskalla sanoa ylemmälle vastaan. Esimerkkinä Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio, joka johti Helsingin huumepoliisia kuin Al Capone, ja sai toimia pitkään tällä tavalla koska aliset eivät uskaltaneet kertoa asioista kuin ne olivat. Kaikki eivät kuitenkaan ole samanlaisia ja tallaiset ylilyönnit ovat onneksi harvassa. Byrokraattinen malli ei ole todellakaan täydellinen, mutta sillä on helpoin hallinnoida suuria organisaatioita tämän päivän tehokkuuden ja tuloksien hakuisuuden aikakaudella.
Kommentit
Lähetä kommentti